Ruotsin lisenssijärjestelmä tuonut odotettua suuremmat verotulot

Ruotsin Spelinspektionen nettisivut

Ruotsi luopui monopolijärjestelmästä vuoden 2019 alussa ja siirtyi lisenssijärjestelmään, jonka kautta myös ulkomaiset peliyhtiöt voivat hakea toimilupaa Ruotsin rahapelimarkkinoilla. Luvat myöntää toimintaa valvova Spelinspektion.

Tällä hetkellä toimilupa on 86 peliyhtiöllä. Toimiluvan saaneet rahapeliyhtiöt maksavat peliveroa, joka on 18 prosenttia peleistä saatujen rahojen ja pelaajille maksettujen voittojen erotuksesta. Tammi-kesäkuun aikana Ruotsin valtio on kerännyt peliveroa reilut 1,8 miljardia kruunua, eli 170 miljoonaa euroa. Verotulot ovat ylittäneet kaikki arviot, sillä puolessa vuodessa veroja on jo saatu se, mitä arvioitiin tulevan koko vuoden ajalta.

Osansa veroista maksaa tietysti myös valtionyhtiö Svenska Spel, mutta nyt veroja maksavat nekin yhtiöt, jotka eivät ole aiemmin maksaneet lainkaan veroja Ruotsiin. Lisäksi markkinoiden avaaminen ei vaikuttanut merkittävästi Svenska Spelin toimintaan, sillä sen liikevoitto pieneni miljardi kruunua, josta 800 miljoonaa kruunua muodostui peliverosta.

Kaikki yhtiöt valvonnan ja sääntelyn piiriin

Verotulojen lisäksi lisenssijärjestelmän ehdoton hyöty on ollut saada kaikki Ruotsissa toimivat rahapeliyhtiöt ruotsalaisviranomaisten valvonnan ja sääntelyn piiriin. Spelinspektion sakottaa yhtiöitä, jotka eivät noudata toimilupansa ehtoja ja myös lisenssi voidaan perua toimijoilta.

Tähän mennessä Spelinspektion on sakottanut useita peliyhtiöitä mm. lainvastaisista bonusjärjestelmistä ja siitä, etteivät ne ole käyttäneet pelaajien mahdollisuutta estää omaa pelaamista tarpeeksi. Spelpaus.se-järjestelmän kautta pelaajat voivat estää pelaamisensa kaikilla toimiluvan saaneilla sivustoilla ja 40 000 ruotsalaista on jo hyödyntänyt tätä mahdollisuutta.

Maaliskuussa esimerkiksi nettikasinot Genesis ja Paf saivat sakkoja, sillä ne eivät noudattaneet pelinestojärjestelmää vaatimusten mukaisesti. Genesis Casinon sakot olivat 4 miljoonaa kruunua, kun taas Paf Casinoa sakotettiin 100 000 kruunun verran. Jos pelaaja on asettanut pelieston spelpaus.se-järjestelmän kautta, peliyhtiöt eivät saa ottaa yhteyttä pelaajaan markkinointiviestein, saati antaa pelaajan pelata sivustollaan.

Lisäksi viranomaiset voivat kieltää maksunvälittäjiä välittämästä maksuja Ruotsista yhtiöille, joilla ei ole toimilupaa. Myös toimiluvattomien peliyritysten mainontaan voidaan puuttua entistä paremmin ja lisäksi viranomainen voi kohdistaa sanktioita myös mainoksia julkaiseviin medioihin.

Tähän mennessä yhdeltä peliyhtiöltä on viety toimilupa Ruotsissa. Global Gaming menetti toimilupansa kesäkuussa, sillä yhtiön järjestelmä rahanpesun estämiseksi oli puutteellinen eikä se valvonut asiakkaidensa pelaamista ja mahdollisia peliongelmia lain edellyttämällä tavalla.

Lisenssijärjestelmän haitoista on vasta vähän tietoa, mutta yksi selkeä haitta on ollut lisääntynyt mainonta. Ruotsin peliasioista vastaava ministeri Ardalan Shekarabi on todennut, että lainsäädäntöä voidaan muuttaa tiukemmaksi, jos peliyhtiöt eivät rajoita mainontaansa kohtuullisempaan suuntaan.

Suomi pitää kiinni monopolistaan?

Suomessa suhtautuminen Ruotsin mallin mukaiseen toimilupajärjestelmään siirtymiseen on ollut varsin nihkeää. Veikkauksen mainoskohusta heränneessä julkisessa keskustelussa Ruotsin malli on nostettu esiin vaihtoehtona nykyiselle monopolijärjestelmällä. Pääministeri Antti Rinne (sd.) ei pidä mahdottomana, että lisenssijärjestelmää voitaisiin tarkastella myös Suomessa.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan Ruotsin malli ei sopisi Suomelle, sillä hänen mukaansa Ruotsissa tulot ovat tippuneet ja haitat kasvaneet. STT:lle antamassaan lausunnossa Paatero tarkentaa, että hän tarkoittaa Ruotsin tilannetta, jossa ulkomaiset rahapeliyhtiöt valtasivat markkinat. Paatero ei kerro, miten Suomi aikoo vastaavan kehityksen estää, mutta korostaa uskovansa monopolijärjestelmän paremmuuteen. Lisäksi hänen mukaansa kansanedustajien enemmistö on monopolijärjestelmän kannalla.

Spelinspektionenin viestintäpäällikkö Anders Sims kertoo STT:lle, että jo monopoliaikoina kansainväliset yritykset hankkivat asiakkaita Ruotsista, joten lisenssijärjestelmän kautta valtio halusi napata osuutensa ulkomaille yhä enemmän katoavista pelirahoista.

Ruotsissa ulkomaisten peliyhtiöiden markkinaosuus on jo yli puolet, kun taas Suomessa Veikkauksella on vielä markkinoiden enemmistö hallussaan, vaikka ulkomaisten yhtiöiden osuus on jatkuvassa kasvussa.

Markkinatutkimusyhtiö Bilendin huhtikuussa 1 000 suomalaiselle tekemän kyselyn mukaan 31 prosenttia vastaajista oli pelimonopolista luopumisen kannalla, kun taas 27 prosenttia vastaajista oli lisenssijärjestelmää vastaan. Eniten lisenssijärjestelmää kannattivat kyselyssä 35-44-vuotiaat, kun taas suurinta vastustus oli yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Lisäksi 40 prosenttia vastaajista kannatti tunnistautumisjärjestelmän käyttöönottoa myös rahapeliautomaateissa. Järjestelmän on määrä tulla käyttöön Veikkauksen peliautomaateissa vuonna 2022.

Markettien peliautomaatit – ongelma vai ei?

Suomi ja Ruotsi ovat pelimarkkinoiden puolesta hieman erilaiset.

Ruotsissa rahapeliautomaatit poistettiin kaupoista ja kioskeista jo vuosikymmeniä sitten, ja koko maassa saa olla enintään 7 000 peliautomaattia kasinoilla tai ravintoloiden ja hotellien yhteydessä.

Suomessa Veikkauksen rahapeliautomaatteja voi olla enintään 18 600 ja ne voivat sijaita myös kioskeissa ja kaupoissa. Viime aikoina Veikkaus on mm. poistanut rahapelejä, jotka oli sijoitettu epäsopiviin paikkoihin, kuten sairaaloiden kahviloihin.

Viimeaikaisessa keskustelussa on ehdotettu peliautomaattien poistamista kaupoista ja kioskeista yhtenä keinona peliongelmien vähentämiseksi. Myös kansalaisaloite aiheesta on kerännyt reilut puolet läpimenoon tarvittavista allekirjoituksista. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi aiemmin tällä viikolla olevansi valmis tarkastelemaan peliautomaattien siirtämistä pois kauppojen auloista.